Sitra julkaisi helmikuun 2020 alussa 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan yhteisen tahtotilan elinikäisen oppimisen Suomesta. Elinikäisen oppimisen tahtotila rakentuu työelämän muutoksen haasteille, joiden ratkaisemisessa jatkuvalla oppimisella ja osaamisen kehittämisellä tulee olla avainasema.
Esimerkiksi digitalisaatio ja teknologian kehittyminen muuttavat nopeasti työtehtävien osaamisvaatimuksia edellyttäen työntekijöiltä jatkuvaa oppimista. Tarvitsemme työelämässä entistä vahvempaa osaamista, jotta voimme turvata kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla ja huolehtia koko yhteiskuntamme hyvinvoinnista väestön ikääntyessä.
Tahtotilassa työelämän ja koulutuksen ylin johto ja alan asiantuntijat esittivät neljä teesiä, joiden avulla elinikäisen oppimisen politiikka auttaa meitä selviämään työelämän muutoksesta seuraavien 2–3 hallituskauden aikana. Teesit koskevat osaamisen jatkuvan kehittämisen sekä yleissivistyksen ja perustaitojen ylläpitämisen tekemistä aidosti mahdolliseksi kaikille, oppilaitosten ja muuttuvan työelämän entistä tiiviimpää yhteistyötä osaamisen tukemisessa ja tunnustamisessa sekä koko Suomen väestön ja organisaatioiden osaamispääoman kasvattamista korkealaatuisella koulutuksella.
Elinikäisen oppimisen tahtotila on tärkeä ja kannatettava yhteiskunnallinen puheenvuoro. Työelämän muutokseen vastaaminen tarvitsee elinikäisen oppimisen politiikan lisäksi myös elinikäisen oppimisen käytännön toimijoita.
Yksi tärkeimmistä tällaisista toimijoista on jo nyt maamme vapaa sivistystyö – erityisesti puhuttaessa mahdollisuudesta osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen läpi elämän sekä kaikkien osallisuudesta yhteiskuntaan.
Kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset palvelevat vuosittain valtakunnallisesti lähes miljoonaa kansalaista. Oppilaitokset tarjoavat aidon mahdollisuuden kaikille osaamisen päivittämiseen ja oppimisen iloon. Ne tavoittavat koko työikäisen väestön asuinpaikastaan, koulutus- tai työelämän taustastaan riippumatta. Aito mahdollisuus osaamisen kartuttamiseen vahvistetaan opintojen matalalla osallistumiskynnyksellä, joustavilla opintojen toteutustavoilla ja korkealaatuisella opetuksella.
Vapaan sivistystyön opinnoissa on mahdollista hankkia ja kehittää monipuolisesti työelämässä tarvittavaa osaamista. Lyhyemmät kurssit sopivat osaamisen päivittämiseen esimerkiksi tietotekniikassa, sosiaalisen median markkinoinnissa tai graafisessa suunnittelussa. Laajemmat koulutukset mahdollistavat uusien työroolien omaksumisen vaikka hankkimalla työyhteisösovittelijan tai mindfulness-ohjaajan pätevyyden. Eräät opiskelijat ovat jopa perustaneet omia yrityksiä hankkimallaan osaamisella.
Aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan 600 000 suomalaisella aikuisella on puutteita digitaalisen ajan perustaidoissa. Vapaalla sivistystyöllä tulee olemaan vahva rooli digitaitojen vahvistamisessa. Jo tällä hetkellä koulutuksia järjestetään kattavasti verkkopalveluiden ja sosiaalisen median käytöstä keskeisten tietokoneohjelmien hallintaan. Perustaitojen ja digitaitojen opetusta tuetaan vapaassa sivistystyössä myös useilla hankkeilla. Hankkeissa esimerkiksi kehitetään digitaaliselle osaamiselle perustuvaa kurssitarjotinta, koulutetaan digitutoreita työpaikoille ja järjestöihin sekä perustetaan monikulttuurinen digitaalisen sisällöntuotannon opintolinja.
Nopealla tahdilla muuttuvan työelämän epävarmuutta voidaan ehkäistä tukemalla yhteiskunnan eheyttä ja yksilöiden inhimillisiä voimavaroja. Vapaan sivistystyön opinnoissa ylläpidetty yleissivistys edesauttaa työelämässä tapahtuvien muutosten ymmärtämistä ja erilaisuuden kohtaamista yhteiskunnassa. Vahva yleissivistys turvaa jokaisen mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja tekee elämästä merkityksellistä muutoksen keskellä. Yleissivistyksen ylläpitäminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, jotka kannustavat ihmisiä elinikäiseen oppimiseen ja henkiseen kasvuun läpi elämän.
Työelämän muutokseen avain löytyy elinikäisestä oppimisesta. Elinikäisen oppimisen tahtotila on organisaatioiden johdossa ja asiantuntijoiden parissa vahva, mutta toteutuakseen tahtotila tarvitsee politiikan lisäksi myös elinikäisen oppimisen käytännön toimijoita. Vapaa sivistystyö on vahva yhteiskunnallinen panostus, jotta elinikäinen oppiminen olisi aidosti mahdollista kaikille elämän eri vaiheissa ja tilanteissa.
Kirjoittaja Toni Koskinen työskentelee Turun kesäyliopistossa ja hän on vapaaseen sivistystyöhön perehtynyt valmistuva kasvatustieteiden maisteri. Alio on kirjoitettu yhteistyössä Turun vapaan sivistystyön yhteistyöverkoston kanssa.
Toni Koskinen
